..etta kun oikein suunnittelee sita ostosreissua, niin eihan siita koskaan mitaan tule. :) Natickin ostoskeskus olikin melko fancy minun makuun. En oikein osannut katsoa mitaan silla silmalla. Tati loysi Neiman Marcusilta yhden mekon, jonka sovittaminen oli hassun hauska operaatio. Kun tangosta oli loytynyt sopiva mekko, myyja tuli siihen luokse ja kysyi, menisko han nyt laittamaan sovituskopin valmiiksi, niin voi sitten sovittaa sita mekkoa. Jees, soor, nain tehdaan. Sovituskoppi olikin aika "koppi." Sielta ei puuttunut kuin telkkari ja jaakaappi ja se olis menny opiskelijasolusta. Sohva/divaani, nojatuoli, poyta, 'pukeutumisnurkka', peilinurkka ja vaatetankoja. :O Myyja viela huikkasi tatille, etta "ota toi tyttares mukaan." Joko mina naytan tosi babyfacelta tai..joo, ma naytan nuorelta. :D

Taman jalkeen kohtalo puuttui mukaan mekon ostamiseen. Maksutapoina kavi siina liikkeessa ainoastaan kateinen, shekki, AmEx tai Neiman Marcus -kortti. No, otimme ja jatettiin mekko varaukseen, koska mikaan naista ei silla hetkella tullut kyseeseen, ATM:aa ei nakyny. Kierreltiin ja kaytiin syomassa ja tati sitten siihen shekin puoleen taipui ja mentiin tiskille hakemaan mekkoa. No, ajokortti hukassa ja ilman henkkareita ei shekilla maksaminen sujunut. Great, kaupan ulkopuolelle siivoamaan laukkua, josta ajokortti loytyi ja tassa vaiheessa puhuttiin jo aaneen, etta ihan ko se mekko ei haluais nyt tulla kotiin. Takas tiskille ja tati kirjoittamaan shekkia. Kaupan kone ei tunnu huolivan sita. (Ne shekit menee jonkinlaisen koneen lapi aina kaupassa.) Kolmannella kerralla vasta myyja hymyili hyvaksyvasti ja mekkoa paastiin pakkaamaan. Odotan tatin tarinaa siita, kun han ekan kerran sita mekkoa pitaa yllaan...

Shekeista tulikin mieleeni - Amerikassa on tapana mm. maksaa asuntolainan lyhennys shekeilla. Tassa taloudessa on just opeteltu netin kaytto pankkiasioissa ja se on iiiiso juttu taalla. Maksamistapana siis viela varsin harvinainen. Tuntuu valilla hassulta, kun tati on saanut jonkun laskun ja sitten se maksaa sita tuossa keittion poydan aaressa; kirjoittaa shekkia ja pistaa kuoreen ja postiseta vie sen oikeaan paikkaan ja viela toivotaan, etta kirje on erapaivana perilla. Sitten ootellaan, etta se firma kasittelee sen shekin ja vasta sitten raha lahtee tililta. Jonkinlainen suoravelonta on myos mahdollista..so I've heard.

Nojuu, sitten mentiin Laatikkokauppaan. En uskonut aluksi kun tata juttua kerrottiin, mutta siis on olemassa kauppa, jossa myydaan vain ja ainoastaan kaikkea sailytys- ja pakkaustavaraa. En uskalla sanoa aaneen Jackille, etta hei ma ostin pahvilaatikoita kotiin vietavaksi! Taa kauppa saa erityispisteita siita, etta siella oli myynnissa Suomalaisella Avainlipulla varusteltuja henkareita ja suomalaisia saastopossuja.

Pojat ovat olleet koko paivan siella Nascarissa ja parkkialueelta poistuminen vei varmaan kolmisen tuntia. Vielakaan eivat ole kotona ja saattaa tovi jos toinenkin viela menna. Tein taas muffinsseja, etta jos ne sitten ei olis ihan niin harmistuneita siita kaikesta odottelusta. Kun me paastiin Laatikkokaupasta ja hienoista ostoskeskuksista kotiin, ma kavin lahimarketissa viela ja loysin siskolle viemisiks laukun. Toivottavasti on maun mukainen. :D